perjantai 25. huhtikuuta 2014

Oi ihana huhtikuu!


Pääsiäinen tuli, oli ja meni. Ihanaa pihapuuhastelua mahtui pyhiin ja mahtavaa auringon hehkua. Uskomattoman lämmintä! Sain pihan lähes haravoitua ja perennapenkeistä vihdoin leikattua edelliskesäiset varret pois. Tulihan heti siistimpää! Puuhaillessani bongasin ensimmäiset valkovuokot, ensimmäisen ihanan keveän keltaisen sitruunaperhosen ja huippuna vielä leppäkertunkin! Leppäkertulla ei ollut kyllä talvikankeudesta jälkeäkään, sen verran vikkelästi livahti ruohonkorsien sekaan takaisin piiloon, että epäilin omia silmiänikin, jotta tuliko vain kuviteltua.. Mutta siellä se vilahti, yksi pieni paloautonpunainen leppäkerttunen, uskokaa vain!




 Raparperitkin alkavat jo kurkistella maanpinnalle. Joko ne näin aikaisin tapaa aurinkoa kohti kurkotella normaalisti?

  Syreenikin oli jo silmunsa avannut pääsiäisenä, alla tämän päiväinen "silmuindeksi" eroa neljä päivää ja kasvuvauhti on melkoinen.



 Maksaruoho on jo hyvässä kasvussa. En ole ennen perustanut maksaruohoista juurikaan, mutta pari kesää sitten istutin paahteiseen etelärinteeseen pari kappaletta ja ihan kivojahan ne ovatkin ja ennen kaikkea kiitollisia kasvatettavia - eivät juuri huomiota kaipaa. Helmililjat ja tulppaanitkin jo kurkkaavat maasta - aikaista on, toivottavasti ei enää tule mitään yllättäviä yöpakkasia, jotta kasvit eivät täysin palellu.

Se elämäni ensimmäinen lammaspaistikin on nyt paistettu ja maistettu - kokeileva keittiö sai jopa kehuja! Lammasta en ole kovinkaan montaa kertaa edes syönyt, mutta tällä kokemuksella voin lammasta tehdä uudelleenkin. Tosin valitsen sitten pataan karitsaa ja pienemmän kimpaleen. 2,2 kiloisesta riitti syötävää isommallekin porukalle ja vielä jäi jämäpäivällekin evästä.


Siinä mötköttelee, valmiina uuniin.

 Ja grillikausikin päästiin avaamaan. Lohta, parsaa pekonissa, hollandaisekastike - pussista.. Mutta hyvää oli!

Tänään pääsivät hentoiset tomaatintaimeni ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Sain ne pari päivää sitten koulittua suurempiin ruukkuihin ja yhteensä siellä on nyt 36 tomaatin alkua kesää kohti kurkottelemassa. Voi siis olla, että jokunen täytyy lahjoittaa uusiin koteihin kesän korvalla: huikea reilun kolmen neliön laatikkopuutarhani ei näitä kaikkia ehkä elätä... 


Neiti neljä vee pääsi puutarhahommiin äidin kanssa. Voi sitä hartautta, millä joka ikinen taimi kasteltiinkaan!


Mutta nyt, nyt täytyy kirmata pelastamaan ne taimet sisään tuolta terassilta, kun nyt vielä muistan.. Kuulumisiin!

PS: Pakko lisätä.. arvannette mitkä tomaatin taimet puutarha-apulaiseni varasi omikseen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti